Rohmutokko

Seuraava kalalaji Suomessa?

(Perccottus glenii)

ruots. , engl.chinese sleeper, amur sleeper, rotan

Lahko: Ahvenkalat Perciformes Alalahko: Gobioidei Heimo: Tokot Gobiidae

Rohmutokon levinneisyyskartta

 

Rohmutokko. Kuva: Lauri Urho
Rohmutokko. Kuva: Lauri Urho

Tuntomerkit  Esiintyminen ja alkuperä  Lisääntyminen  Ravinto, kasvu ja vaellukset Kalastus ja saaliit  Kantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus Torjunta

Tuntomerkit: Rohmutokko on isopäinen, melko suurisuinen ja vankkarakenteinen makeanveden kala, jonka pienet vatsaevät eivät ole kasvaneet yhteen. Rohmutokon leuat yltävät silmien alle ja suuri suu avautuu viistosti ylöspäin. Kyljissä on tummia laikkuja vaaleanruskealla pohjalla, mutta kutuaikana koiras on mustahko. Parittomissa evissä on raitoja ja pään sivuilla on kaksi tummaa juovaa. Suomuja kyljessä, vatsaevien tyvestä ensimmäisen selkäevän alkukohtaan kulkevassa linjassa 17 – 22. Rohmutokko voi kasvaa noin 25 cm pituiseksi ja 350 g painoiseksi. Se tulee sukukypsäksi jo noin 5-6 cm mittaisena ja voi elää 5-8 vuotta.

 

Rohmutokon vatsaevät ovat erilliset. Kuva: Lauri Urho
Rohmutokon vatsaevät ovat erilliset. Kuva: Lauri Urho

 

Esiintyminen ja alkuperä: Ei vielä tavattu Suomessa. Rohmutokko on lähtöisin Venäjän Kaukoidän, Koillis-Kiinan ja Korean niemimaan pohjoisosan alueilta. Amurjoen vesistöalueelta sitä tuotiin Eurooppaan ensin Pietarin seudulle 1900-luvun alussa ja toisen kerran 1940 -luvulla Moskovan alueelle;perusteluina olivat akvaarioharrastus ja tieteellinen mielenkiinto aivokuumetta ja malariaa levittävien hyttysten torjuntaan. Moskovassa rohmutokkoa istutettiin lammikoihin, joissa se alkoi lisääntyä. Myös muualla akvaarioista päästettiin rohmutokkoja luontoon. Pietarin seudulla rohmutokko levittäytyi vähitellen Suomenlahden pohjukkaan asti. Moskovajokea pitkin rohmutokko pääsi Volgaan ja laji alkoi levittäytyä länteen. Ihmisen avustamana se on levittäytynyt Venäjän eteläisiin osiin, Baltian ja Itä-Euroopan maihin aina Keski-Eurooppaan saakka. Se on päässyt myös Baikaljärveen, Balatoniin ja Tonavaan. Viron ensimmäiset rohmutokot löydettiin Narvasta vuonna 2005. Suomea lähimmät havainnot ovat Venäjältä noin 30 km päässä rajasta, Uuraan (Vysotsk) satamakaupungista Viipurinlahdelta.   

Rohmutokko elää lähinnä pienvesissä, joissa on runsaasti uposlehtistä kasvillisuutta – matalissa lammissa, järvissä ja jokien hitaammin virtaavissa osissa. Se sietää hyvin eri lämpötiloja ja sen on todettu pystyvän pitämään yllä normaaleja elintoimintoja 1–37 °C lämpötilloissa sekä sietävän jäätymistä, hapettomuutta ja kuivumista. Alun perin makean veden laji, mutta on tavattu suolaisista järvistä, joissa suolapitoisuus voi olla jopa 6 %

Lisääntyminen: Rohmutokko kutee kesällä useassa jaksossa pintaveden ollessa 15-20 °C lämpöistä. Naaras asettaa soikeat mätimunat vesikasveille tai muille pinnoille. Koiras vartioi ja hoitaa hedelmöittämäänsä mätiä ja poikasiaan.

Ravinto, kasvu ja vaellukset: Rohmutokko on ahne ja erittäin moniruokainen peto. 0+ ikäisenä sekäyttää ravinnokseenlähes pelkästään eläinplanktonia, 2+ – 3+ ikäisenä pohjaeläimiä kuten kotiloita ja siiroja sekä hyönteisten toukkia. Suurempana se syö myös pieniä kaloja, esimerkiksi särkiä. Rohmutokkojen on todettu myös syövän eri kalojen mätiä sekä poikasia.

Kalastus ja saaliit: Itä-Euroopassa ja Venäjällä suosittu saaliskala.

Kantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus: Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Se on yksi laajimmalle levinneitä haitallisia vieraslajeja Euraasiassa. Pienvesissä se muodostaa usein tiheitä populaatioita, 3-4 yksilöä neliömetrillä. Lampien ja lampareiden sammakkoeläimiä rohmutokko vähentää kuten muidenkin alkuperäisten pohjaeläinten määriä. Rohmutokon invaasiovaara koskee suurta osaa läntistä Eurooppaa ja laji voinee helposti vakiintua meillekin. Suurempien petokalojen on arvioitu voivan hillitä rohmutokon runsastumista.

Torjunta: Lajin pääsy Suomeen on pyrittävä estämään. Rohmutokon vaarasta on valistettava akvaariokalakauppaa ja vapaa-ajan kalastajia, jotta lajia ei lainkaan tuoda maahan. Jos rohmutokko ilmestyy jollekin vesialueelle, on sen hävittämiseksi ryhdyttävä välittömiin toimiin.