Seitsenruototokko

(Gobiusculus flavescens)

ruots. sjustrålig smörbult, engl. two-spotted goby

Lahko: Perciformes, ahvenkalat; Heimo: Gobiidae, tokot

Seitsenruototokon levinneisyyskartta

 

Kuvat: Lauri Urho
Kuvat: Lauri Urho

 

Seitsenruototokko on korkeintaan sormenmittainen värikäs ahvenkala. Sitä esiintyy Atlantin koillisosan ja Pohjanmeren rannikoilla sekä osassa Itämerta. Suomessa sitä on Ahvenanmaan, Saaristomeren, Selkämeren eteläosan ja läntisen Suomenlahden alueilla. Seitsenruototokko elää ulkosaariston kirkkaissa vesissä rakkolevävyöhykkeessä, kesäisin 0,5‒5 metrin syvyydellä ja usein aavaa merta reunustavien luotojen tuntumassa. Muista tokoista poiketen sen tapaa usein selvästi pohjan yläpuolelta.

Tuntomerkit: Seitsenruototokon kyljet ovat punertavanruskeat, ja niissä on vaaleansinisiä, hohtavia pilkkuja. Kummallakin kyljellä on kaksi tummaa täplää, toinen pyrstön tyvessä ja toinen rintaevän ja etumaisen selkäevän välissä. Etumaisessa selkäevässä on seitsemän eväruotoa, kun taas muilla Suomen tokoilla niitä on kuusi. Molemmissa selkäevissä on vaaleansinisiä juovia, jotka erottuvat varsinkin koiraalla. Selkäevät ovat lähekkäin.

Silmät ovat pään sivuilla. Vartalo on jokseenkin sukkulamainen. Vatsaevät ovat kasvaneet yhteen kupiksi, kuten muillakin tokoillamme. Kyljet ovat pienten suomujen peittämät.

Lisääntyminen, kasvu ja ravinto: Seitsenruototokko liikkuu rakkolevän tai meriajokkaan joukossa ja usein näiden yläpuolella, aallokon heiluttelemina parvimaisina ryhminä. Soikeat, päärynänmuotoiset mätimunat se laskee rykelmäksi kiviin tai kasvillisuuteen. Koiras partioi löytämänsä pesäpaikan luona jo ennen kutua, ja myöhemmin se vartioi munaryhmiä. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen millimetrin pituisina. Ne nousevat pohjalta vapaaseen veteen, ja nuoret kalat oleskelevat usein rakkolevien suojassa.

Seitsenruototokko syö hankajalkaisia, katkoja, siiroja ja muita leväkasvillisuuden seasta esille tulevia eläimiä. Lajin elinaika on useilla alueilla vain vuoden. Suomessa seitsenruototokkoa ei ole tutkittu, joten sen elämää, kudun ajankohtaa tai kutulämpötilaa ei tunneta tarkemmin. Aikuiset ovat kooltaan 4‒6 cm.

Kuva: Lauri Urho
Kuva: Lauri Urho

Lajin tilanne ja uhkatekijät

Viime vuosien havainnot seitsenruototokosta ovat lähinnä sukelluksen harrastajien tekemiä. Sitä on nähty verraten usein ulkosaariston rantojen ja luotojen läheisyydessä niin Ahvenanmaalla kuin Selkämeressä Uudenkaupungin ja Rauman välillä. Sen runsaudesta tai yleisyydestä ei kuitenkaan ole kunnollista tietoa, ja sen vuoksi laji on puutteellisesti tunnettujen kalojen joukossa. Rehevöityminen ja vesien samentuminen ovat ilmeisesti haitaksi tälle värikkäälle kalalle.

Kuva: Lauri Urho
Kuva: Lauri Urho